Nää osti digitaalijärjestelmäkameran (Sony alpha-200, kovat myyntisuositukset vaikkei ole mikään prkl perinteinen kamerahifistelypikkurillipystyssämerkki) tossa kuukausi pari sitten koska kuvauskärpänen puri Heidiä jo nuorella iällä ja Mika taas sattui selailemaan kaikkia käteviä sivuja kuten aina ja ehdotti ihanana miehenä sitten tällaista hankintaa.

Sanon teille, jotka ootte vähänkään enempää uppoutunu kuvauksen maagiseen maailmaan, hyvällä järjestelmäkameralla saa AINA hyviä kuvia. Toiset ehkä vähän parempia kuin toiset mutta saa. Tietenkin pitää osata pitää niitä käsiään vakaasti (ja miettii valon suunta jne) vaikka kuvanvakaisin kamerasta löytyy, ei nyt niin urpoja olla että oletetaan kameran tekevän kaiken työn meidän puolesta samalla ku makaat sohvalla. Mutta jos yhtään kuvailusta ja pienestä taiteen maalailusta tykkääpi niin tää on must hankinta jossain vaiheessa. Tällä pääsee jo kunnolla kehittämään taitojaan koska manuaaliasetuksetkin voi päälle laittaa. Ja silti pitää muistaa että mikään tekniikka ei oo täydellistä. Näihin voi sit hommailla kaiken maailman überperfect kalansilmäobjekteja sun muita sitte joskus mut ei pidä ahmia vatsaa täyteen heti kättelyssä. Eikä vie nykypäivänä koko kuukauden palkkaas pois, näitä saa erissäkin maksaa tietenkin jos haluaa.

Niih ja lisähuomiona että tää peilin kautta otettu kuva on yksi niistä epätarkimmista mitä oon ottanu tällä kameralla, kun neitosen uutuudenviehätyshuumassa varmaan jo valmiiks kädet vapisi innoissaan. Että näin. :)